Vankeina paratiisissa

Ruokailu on suuri osa elämää, sitä pitää tehdä monta kertaa päivässä pysyäkseen kunnossa. Indonesiassa asuessa siitä on tullut vieläkin tärkeämpi, elämä suorastaan pyörii ruokailujen ympärillä. Ei ole eineksiä, ei hunaja- tai muutenkaan marinoituja kanapaloja, joita lykkäisi vain uuniin sen enempää miettimättä. Ei ole muikkuja, joita kiskotaan verkoilla kotiselältä tai ongitaan kaupan kylmäaltaasta. Perunat eivät ole koskaan niitä ohutkuorisia ja uusia, vaikka niitä vauvaperunoiksi kutsutaankin. Makkaratkin ovat paksukuorisia, vaikka maultaan jokseenkin hyviä. Mutta kun ei ole suomalaista sinappia eikä kunnollista hapankaalia. Täältä saa kyllä periaatteessa kaikkea lukuunottamatta lakritsaa, salmiakkia ja muita herkkukarkkeja, omanoloisia maustesekoituksia, lanttua, puolukoita ja mämmimaltaita. Parsaa en ole myöskään onnistunut täällä näkemään, purjoa saa vain yhdestä kaupasta minun asiointialueella. Poronlihaa ja kunnon suomalaisia juustoja ei tietenkään täältä löydy, eikä rahkaa. Sen...

Vähemmistöjen alttius saada koronavirustartunta on aihe, joka näyttää pulpahtavan pintaan vähän joka puolella. Ensin olivat Kiinaan päin kallellaan olevat epäilyksen aiheina, sitten Italian reissaajat, tarkemmin laskettelijat ja heistä vielä after ski -puoleen erikoistuneet. Sitten heräsi huoli naisten päivän konserttiin osallistuneista, seuraavaksi sipoolaisista, häihin kutsutuista ja mahdollisesti kuokkineista. Onneton kohtalo oli myös sillä vähemmistöllä, joka ei huomannut, että hiihtokisat Vuokatilla oli peruutettu jostain merkillisestä syystä. Iltabileitä ei oltu huomattu peruuttaa, joten sinne sitten ja seuraavalla viikolla sairaalaan. Singaporessa on hienosta alkuasetelmasta huolimatta sorruttu unohtamaan ahtaissa parakeissa asuvat vierastyöläiset oman onnensa nojaan. Jo muutama viikko sitten maalailin dystopiaa, miten epidemia riehuisi omasta ikkunastani näkyvässä raksamiesten parakissa. Singaporessa ei siis olisi pitänyt olla mitään syytä  olla arvaamatta, mihin laimi...

Olen ollut koko alkuvuoden huolissani koronaviruksen leviämisestä, aluksi vältellyt kaikkea Kiinaan liittyvää, kuten kiinalaisia omenoita, sitten varonut menemästä jopa paikalliseen italialaiseen ravintolaan, lopulta paennut uima-altaalla Euroopasta juuri tulleita naapureita ja pelännyt seurauksia saman hissin käyttämisestä heidän kanssaan. Mutta kun rajoja alettiin sulkea, lentoliikenteen kerrottiin lakkaavan ja monet ympäriltä lähtivät Pohjolaan, minä jäinkin nyt rauhallisena odottamaan Indonesiaan, mitä tässä  seuraavaksi tapahtuu. En koe olevani uutispimennossa. Uskon, että täällä on virusta liikkeellä, mutta täällä ei ole sen vaarallisempaa kuin muuallakaan, niin kauan kuin ei sairastu itse. Sitä taas pyrimme välttämään lähes täydellisellä eristäytymisellä kotiimme. Vielä pari viikkoa sitten kävimme lauantaisin kaupungilla visusti ihmisruuhkia välttäen, mutta nyt ei enää sitäkään. Ruotsin tilanteen huononominen näyttää väistämättömältä. Siellä ystäväpiiriin kuuluvia on s...

Myytävänä kananlihapullia ja nuudeleita Omien poikalasteni ollessa kouluikäisiä meillä oli usein eteisessä ylihypittävinä seitsemän paria sen ajan hittikenkiä, ylipehmeitä löpsylenkkareita. Se tarkoitti myös, että piti laatia yksityiskohtaiset vessan käyttösäännöt ja ripustaa ne pytyn taakse seinälle. Viimeiselle riville kirjoitin "Kyllä, tämä koskee myös sinua." En suinkaan itse ollut keksinyt moista ohjeen terästystä, vaan kopioin idean ETYJ:n Pristinan konttorin vessan seinältä heti sodan loputtua syksyllä 1999.  Siellä kävijät olivat taatusti täysi-ikäisiä, mutta silti oli pitänyt mennä tiukkaan ohjeistukseen, jotta vaikeissa oloissa töitä tekevät eivät joutuisi oman työnsä ohella harjaamaan pyttyjä kollegoidensa jäljiltä. Oman käyttäytymisen ja sen seurausten arvioiminen kun ei suju kaikilta, vaikka muuten voisikin olla jonkin alan huippuekspertti. Eilen kotiimme tuli uudet ohjeet. Alakerrassa mitataan kaikilta kuume ja jos se on koholla, ohjataan lääkärintarkas...

Me olemme nyt täällä Indonesiassa edelleen, niin kuin pitikin. Olin koko alkuvuoden pohtinut, joko on aika tilata liput Suomeen. Pari kertaa kävin googlailemassa lippujen hintoja jo helmikuussa, kun paha vatsainfektio muistutti täällä asumisen riskeistä. Suomeen paluu välähti mielessä seuraavan kerran, kun koronaepidemian ja matkustusrajoitusten edetessä joitain lasten kanssa täällä asuvia lähti Suomeen pari viikkoa sitten. Olemme täällä siinä mielessä omillamme, ettei meitä kotiuteta ellemme itse lähde. Vaikka olemmekin jo pari kertaa harkinneet uudelleen täällä oloamme, niin päätimme taas pysyä yhdessä kun kerran yhdessä tänne lähdimme. Puoliso työskentelee suuressa indonesialaisessa monialayrityksessä, joka pyörittää paperiteollisuutta, sairaaloita ja vaikka mitä. Hänellä on nyt tekemistä omalta osaltaan olla ohjeistamassa ja toimeenpanemassa tilanteen edetessä muuttuvia määräyksiä. Hänen työnsä avaa myös oivan kurkistusaukon Indonesiaan, kuinka organisaatiot toimivat ja miten s...

Indonesian koronavirustilanne on saavuttanut vihdoin Helsingin Sanomat , kovin ohkaisin tiedoin vain ollaan liikkeellä. Tilanne on päällä ja kaikkein kurjinta on tietoisuus, että täällä koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen kuolee huomattavasti varmemmin kuin monissa muissa maissa. Se olisi mielestäni ollut se uutinen, joka Suomeen olisi pitänyt kertoa. Kriisitietoisuutta on ollut, mutta muutamaa ostospaniikkia lukuunottamatta isompia ylilyöntejä ei ole tapahtunut. Täällä ei myöskään olla oltu koko odotusaikaa toimettomia. Kouluihin tammikuussa joululomalta palaavia ohjattiin jo karanteeniin, ja jotkut tehtaat eivät ole huolineet vierailijoita ainakaan yli kuukauteen. Joudun käymään terveydenhoidon yksikössä helmikuun alkupuolella. Maan tapaan henkilökunnalla ja monilla asiakkailla oli hengityssuojat naamallaan.  Itsekin siirryin täydeltä tuolirivistöltä sille puolelle, jossa ei ollut kuin muutama muu lisäkseni. Jo silloin aistin, kuinka monet katselivat toisiaan odotusaulan t...

Viime marraskuussa pääsimme vieraiksi uskomattoman ihaniin intialaisiin häihin. Ne pidettiin palatsissa, jota ympäröi köyhä pieni maaseutukaupunki Chomu Jaipurin lähellä. Jouduin hankkimaan uudet silmälasit tilapäisesti kadonneiden tilalle pienestä optikkoliikkeestä hiekkaisen kadun varrelta lehmien lepopaikan vierestä.  Muutama päivä sitten otin esille nuo erityistarkat silmälasini, huomioni kiinnittyi kotelon tekstiin. Osoitteena luki: Chomu, bensapumpun lähellä. Samalla kun mietin oliko siellä bensapumppukin, koko ihana Intian retki marraskuussa kaikkine vaiheineen vierähti mieleen. Tuon silmälasikotelon voi laittaa kanssani arkkuun, elämässäni en siitä luovu. Kun lähtö täältä lähestyy, ja tarkoitan nyt vain Indonesiasta takaisin Pohjolaan palaamista, muistoja herättävä silmälasikotelo innoitti minua miettimään, mitä pakkaan muuttokuormaan, kun täältä lähdemme. Jääkaappimagneettikokoelmamme on täydentynyt täällä hillitysti. Tapanamme on tuoda niitä kaikista mahdollisista pai...

Lähtiessämme Indonesiaan olin jokseenkin varma, että ryhdymme paikallisille tavoille ja palkkaamme kotiapulaisen huushollin pitoon. Melkein vuosi ehti mennä, ennen kuin suunnitelma toteutui. Alkuun halusin saada talon omille jäljilleni, samalla huomasin, ettei imurointi ja pölyjen pyyhkiminen silloin tällöin suomalaiseen tapaan riittänyt alkuunkaan. Toisaalta mopin kanssa heiluminen oli hyvää hyötyliikuntaa ja tiesinpähän kenelle valittaa, jos siivouksen taso ei mielestäni riitä. Ehdin kuluttaa melkein kaksi huonolaatuista mikrokuitumoppia riekaleiksi oman siivousvuoroni aikana. Suur-Jakartan likainen ulkoilma pyrkii sisälle ja laskeutuu harmaaksi kerrokseksi pinnoille. Ensimmäisten kuukausien asunnossamme gekkojen jätökset lisäsivät siivouksen tarvetta. Nyt tornitalossa vain korkealle katonrajaan verkkojaan kutovat hämähäkit ja silloin tällöin kotiimme eksyvät ja pian lentonsa pään kohtaavat hyttyset ovat uskaltaneet sisälle asti. Pari pientä gekkoa on taidettu alkoaikoina havaita...

Uuteen kotiin muuttaminen on käynnistänyt varustelukierteen. Ruoanlaitto hiirten ja gekkojen seurassa ilman toimivaa uunia ei houkutellut, vaan rutiiniksi muodostui vihannes- ja kalakeittojen valmistaminen isoina annoksina moneksi päiväksi. Söimme kilotolkulla vihanneksia ja jos jotain tukevampaa kaipasimme, kävimme syömässä lähiseudun ravintoloissa. Kaikin puolin toimiva konsepti niihin olosuhteisiin ja edisti myös vanhan vaatekoon rajoissa pysymistä. Nyt ihanassa keittiössä ja hyvällä uunilla valmistuu ruokaa liikaakiin.  Jääkaapissa on nyt täytettyjä paprikoita ja hernekeittoa, pakastimessa leipää, kaikki täysin omatekoista. Olen ostanut taikinantekokoneen, jossa on lihamylly ja tehosekoitin. Laite on halpaa ja hyvää kiinalaista laatua, vaikka haaveilen edelleen Kenwoodin ruoanlaittorobotista. Tässä laitteessa on tilava kulho, loogiset toiminnot, tukevat lukitusmekanismit eikä turhia hienosäätöjä. Innostuimme myös kutsumaan vieraita viikonloppuna syömään. Tarvittiin lisää ...

Lumeparatiisi kauppakeskuksen katolla Suomen naistenpäivän sote-uutiset muistuttivat,  että jokaviikkoiseksi traditioksi muodostunut refleksologi-käyntini oli unohtunut. Fysioterapiaankaan en ole ehtinyt. Koska täällä käyn ihmisten silmissä - ja mistä sen tietää jos oikeastikin - elämänkaaren viimeisen kvartaalin loppupuolta, olen ymmärtänyt ryhtyä vanhukseksi. Siksi tarvitsen monenlaisia hoitoja toimintakykyni ylläpitämiseksi. Edellisen asuinalueemme sisäänkäynnin vieressä oli varsinainen hoivakeskittymä, muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan sijaitsivat Happy and Healthy reflexology and family massage sekä Salveo acupuncture and physiotherapy . En olisi uskaltanut Happy and Healthyyn sisälle, ellei uima-altaalla tapaamani Josephine-tyttö, 11 v., olisi kertonut vanhempiensa käyvän siellä. Vaikka nimessä lukee Family massage, se voi olla hämäystä. Ensimmäisellä kerralla menimme illalla varaamaan aikaa, ja hieman ihmettelin vahvasti meikattuja tyttöjä ja aivan liian nuor...

Muutimme uuteen asuntoon viime lauantaina. Sunnuntaiaamuna herättyäni en ensimmäisenä vilkaissut lattialle, oliko sängyn viereen kasvanut termiitin keko. Sateesta huolimatta en kylpyhuoneeseen mennessäni harmitellut homeisen seinän laajenevaa vesiläikkää. Avasin keittiön oven ihan noin vaan. En ensin hakannut oveen, sitten narisuttanuttanut saranoita ovea edestakaisin heiluttelemalla, en läpsytellyt käsiä. Keittiöön kurkistettuani en säikähtänyt, kirkaissut ja peruuttanut kiivaalla loikalla takaisin oven taakse. Tiskialtaasta ei hypännyt gekkoa, mikron takaa ei vilahtanut hiirenhäntää, torakka ei sätkinyt henkitoreissaan lattialla, eikä jätöksiä ollut ilmaantunut yön aikana asuntoomme. Ei tarvinnut parkita hermojaan hetkeksi ja kurkistaa autotallin puolelle, olisiko siellä loukusta irrotettava hiirenraato odottamassa miestä kotiin, kun minä en siihen vain voi koskea. Ikkunasta näkyivät muurin sijasta vastapäiset tornitalot ja kaukana häämöttävä Jakartan pilvenpiirtäjien siluetti. ...

Pikkukotimme saa nyt uudet asukkaat, ja me muutamme kilometrin päähän tornitalon seitsemänteen kerrokseen. Saamme kunnon keittiön. Tämän asunnon keittiön puutteet olivat kyllä tiedossamme jo etukäteen, mutta sivuutimme ne ajatellen, ettei sillä keittiöllä ole niin väliä. Saahan sitä halpaa ravintolaruokaa.  Vaan meistä tulikin innokkaita kotiruoan laittajia täälläkin. Minikeittiö ei riittänyt tarpeisiimme. Nyt kun pääsemme muuttamaan,  aion linnoittautua keittiöön leipomaan, sillä uudessa asunnossa on myös sähköuuni.  Rapion myllyn ruisjauhot ja sysmäläinen leipäjuuri saavat tutustua toisiinsa täällä kaukomailla. Vaikka alkuun luulin, että pienellä fiksaamisella saan loihdittua tästä miellyttävän kodin, niin ei se vain onnistunut. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui fauna, seuraavaksi talon huono kunto, keittiön kanssa ehkä olisi pystynyt elämään. Gekot syövät seiniin koloja, josta ne kaivavat termiittejä, ja samalla termiitit pääsevät sisälle. Kyllä, ne syövät rapattua...

Etualalla oli ruusukaktus Aamukahvia pikku patiollamme nauttiessani olen nyt muutamana aamuna kiinnittänyt huomiota ahkeriin muurahaisiin ja heidän yhteistyökykyynsä. Ensin huomasin patiolle selälleen kellistyneen torakan liikkuvan, vaikka jalat sätkivät viimeisiä vetojaan ilmassa. Silmälasit päähäni saatuani ymmärsin, että torakkaa oltiin saattohoitamassa kymmenien muurahaisten yhteisvoimin. Vahvimmat kantoivat torakkaa harteillaan, älykkäimmät ohjailivat sarvista tai mitä ne viuhakkeet nyt ovatkin. Loput pyörivät ympärillä ja jollain kehittyneellä viestintäsysteemillä viittilöivät suuntaa, minne väsynyt kaveri korjataan sätkimään viimeiset potkunsa. Kun hetkeksi vilkaisin muualle, porukka väsyneen torakan ympäriltä oli kadonnut kahvitauolle. Ajattelin, että siihen se jää raivattavakseni.  Mutta ei, kyllä ne jollain konstilla sen pois raahasivat, olivat tietysti rakentin lavetin ja palkanneet lisää työvoimaa. Harmi, etten nähnyt. Seuraavana aamuna ei ollut mitään parinsa...

Muuttaessamme Indonesiaan emme asettaneet suuria vaatimuksia sopeutumisellemme. Voimme ihan rauhassa pitää kaikki piintyneet suomalaiset tapamme niin kauan, kun emme häiritse paikallisia asukkaita. Ikä kuudenkympin kieppeillä on armollinen, suurimmat elämän saavutukset ovat jo menneisyydessä, urasuunnitelmia ei tehdä eikä uusia ovia availla. Yritetään vain olla jotenkin tehtävässämme hyödyllisiä ja jakaa osaamistamme, kun tämä tilaisuus on avautunut. Elämä voi asettaa vielä isojakin vaatimuksia meille, mutta nyt otetaan rauhallisesti. Tänne muutto tuntuu elämän ylimääräiseltä sivuaskeleelta. Nuorempana en olisi osannut olla tyytyväinen elämään neljän seinän sisällä, kun ympärillä ovat suurkaupungin miljoonat mahdollisuudet. Tuntuu saavutukselta olla muuttanut tänne ja osata huolehtia itsestään ilman isompia päivittäisiä sähläyksiä. Mielelläni opettelisin kieltä, mutta olen katsonut tärkeämmäksi kirjoittaa uutta painosta kirjastani. Edellinen painos on jo osittain vanhentunut. Vaik...

Niin maalaisihminen kuin pohjimmiltani olenkaan, kaikista vaikeimmaksi rastiksi täällä asumisessa on osoittautunut yhteiselo erilaisten luojanluomien otusten kanssa. Ehkä juuri maalaisuudestani johtuen en näe kutsumattomia vieraitamme veikeinä lemmikkeinä, vaan kaikkialle kakkaavina haittaeläiminä. Asuntomme on parhaat päivänsä nähnyt kaksikerroksinen kaupunkitalo, joka on meidän lisäksemme myös liskojen, hiirien, torakoiden, muurahaisten ja termiittien koti. Gekot, nuo liskoeläimet viettävät aikaa keittiön kaappien ja seinän välissä, lämmittelevät jatkojohdon pistorasian kyljessä ja verhotangon takana. Kun nojaat rentona ajatuksissasi sohvan selkänojaan, korvanjuuressa kuuluukin äkkiä gekon kiherrys. Pöytälaatikon pohjalta teippirullaa kaivaessasi päädyt ihailemaan pienen vastakuoriutuneen gekon vahvaa ponnahdusta vapauteen. Jos onneton jätät tiskialtaaseen johonkin kuppiin vettä, niin seuraavan kerran keittiön oven avatessa gekko livahtaa altaasta piilopaikkaansa kaapin taakse. ...