Vankeina paratiisissa

Pääsiäismaanantain aluksi sain lukea Hesarista hyvän jutun Etelä-Koreast a. Jutussa parasta oli asiantuntija, serkkusarjan junioriosasto on vauhdikasta väkeä ja kuuluisuus uudessa kotimaassaan. Samalla mielessäni alkoi uudelleen elää kertaalleen hautaamani suunnitelma matkasta  Etelä-Koreaan virkistysmatkalle ja sukuloimaan. Elokuussa olin jo aikeissa lähteä. mutta kun siellä olisi ollut yhtä kuuma kuin täällä matkan kohteeksi valikoitui silloin viileämpi Perth Australian länsirannikolla. Aloin jo tutkia, pääsisikö täältä viettämään karanteenia Etelä-Koreaan, olisihan se vaihtelua ja saisin samalla täydennettyä lääkevarastoja, kun täällä saatavuus on vähän niin ja noin. Ajatukseni ei saanut kannatusta. Onneksi haaveilua voi harrastaa karanteenissakin. Balilla on jo tutun oloinen suomalaisyhteisö, liityin  heidän someporukkaansa osallistuakseni Indonesian kielen etäopetustunnille naamakirjassa. Oma kokemukseni Balista rajoittuu vastentahtoisesti pidennettyyn kahden viik...

On ollut upea seurata joitain kehityskaaria koronaviruksen aiheuttamaan poikkeustilaan sopeutumisessa. Haluaisin itsekin olla se elämäntaituri, joka ensin on viettänyt maaliskuun puoleen väliin asti normaalia elämää matkustellen Alpeilla, naureskellut minun kaltaisilleni hysteerisille vauhkoilijoille ja pitänyt koronavirusta joillein luusereille välttämättömänä luonnonvalintaan kuuluvana seurauksena huonosta elämänhallinnasta, juopottelusta, ylensyömisestä ja löhöilystä. Kun laskettelukaveri onkin osoittautunut virukseen sairastuneeksi, samoista henkilöistä on kuoriutunut aivan erinomaisella sopeutumiskyvyillä varustettuja mustan vyön karanteenimestareita, jotka jo jakavat toisille ohjeita, miten karanteeni pitää suorittaa oikeaoppisesti. Mutta koska harjoitus tekee mestarin, ja tänne Jakartan liepeille asuntooni linnoittautuneena puolimuumiona olen jo karanteeniveteraani, esitän nyt omat teesini, kuinka kestää eristyksessä pään hajoamatta. Tällä kaavalla karanteenipäivät saa kul...