Vankeina paratiisissa

Vähemmistöjen alttius saada koronavirustartunta on aihe, joka näyttää pulpahtavan pintaan vähän joka puolella. Ensin olivat Kiinaan päin kallellaan olevat epäilyksen aiheina, sitten Italian reissaajat, tarkemmin laskettelijat ja heistä vielä after ski -puoleen erikoistuneet. Sitten heräsi huoli naisten päivän konserttiin osallistuneista, seuraavaksi sipoolaisista, häihin kutsutuista ja mahdollisesti kuokkineista. Onneton kohtalo oli myös sillä vähemmistöllä, joka ei huomannut, että hiihtokisat Vuokatilla oli peruutettu jostain merkillisestä syystä. Iltabileitä ei oltu huomattu peruuttaa, joten sinne sitten ja seuraavalla viikolla sairaalaan. Singaporessa on hienosta alkuasetelmasta huolimatta sorruttu unohtamaan ahtaissa parakeissa asuvat vierastyöläiset oman onnensa nojaan. Jo muutama viikko sitten maalailin dystopiaa, miten epidemia riehuisi omasta ikkunastani näkyvässä raksamiesten parakissa. Singaporessa ei siis olisi pitänyt olla mitään syytä  olla arvaamatta, mihin laimi...

Silloin muinoin, kun vielä kasvoin neito kaunoinen isäni majassa, kerrottiin, että siellä jossain Yöveden niemen kaukaisimmassa kärjessä asui ihan oikea erakko. Koska häntä ei ollut kukaan tuttavapiirissäni nähnyt, niin hänestä tiedettiin vain nimi, Platan.  Miksi hän oli erakoitunut, sitä ei kukaan ainakaan minulle kertonut. Oli myös jotenkin epähienoa yrittää udella jotain erakosta. Kun ihminen on erakko, se on sillä selvä. Hänellä on syynsä  elämänvalintaansa ja sitä kunnioitettakoon. Nykyaikana erakoituminen on helppoa. Laittaa vain Internetin kiinni, niin eipä tule kukaan elämänrauhaa häiritsemään. Ehkä perikunta jossain vaiheessa alkaa ihmettelemään, joko olisi jaon aika. Ehkä voi myös tulla jehovia ja muita ovelta ovelle kaupustelijoita. Kun minulla oli kerran toimisto asuinkerrostalossa, tulin avanneeksi oven karskin oloiselle miehelle. Hän alkoi samantien tarkastelemaan oveni turvallisuutta, silmäili ensin lukkoa, onpa helposti murrettava. Sitten hän katsoi sarana...

On ollut upea seurata joitain kehityskaaria koronaviruksen aiheuttamaan poikkeustilaan sopeutumisessa. Haluaisin itsekin olla se elämäntaituri, joka ensin on viettänyt maaliskuun puoleen väliin asti normaalia elämää matkustellen Alpeilla, naureskellut minun kaltaisilleni hysteerisille vauhkoilijoille ja pitänyt koronavirusta joillein luusereille välttämättömänä luonnonvalintaan kuuluvana seurauksena huonosta elämänhallinnasta, juopottelusta, ylensyömisestä ja löhöilystä. Kun laskettelukaveri onkin osoittautunut virukseen sairastuneeksi, samoista henkilöistä on kuoriutunut aivan erinomaisella sopeutumiskyvyillä varustettuja mustan vyön karanteenimestareita, jotka jo jakavat toisille ohjeita, miten karanteeni pitää suorittaa oikeaoppisesti. Mutta koska harjoitus tekee mestarin, ja tänne Jakartan liepeille asuntooni linnoittautuneena puolimuumiona olen jo karanteeniveteraani, esitän nyt omat teesini, kuinka kestää eristyksessä pään hajoamatta. Tällä kaavalla karanteenipäivät saa kul...

Olen ollut koko alkuvuoden huolissani koronaviruksen leviämisestä, aluksi vältellyt kaikkea Kiinaan liittyvää, kuten kiinalaisia omenoita, sitten varonut menemästä jopa paikalliseen italialaiseen ravintolaan, lopulta paennut uima-altaalla Euroopasta juuri tulleita naapureita ja pelännyt seurauksia saman hissin käyttämisestä heidän kanssaan. Mutta kun rajoja alettiin sulkea, lentoliikenteen kerrottiin lakkaavan ja monet ympäriltä lähtivät Pohjolaan, minä jäinkin nyt rauhallisena odottamaan Indonesiaan, mitä tässä  seuraavaksi tapahtuu. En koe olevani uutispimennossa. Uskon, että täällä on virusta liikkeellä, mutta täällä ei ole sen vaarallisempaa kuin muuallakaan, niin kauan kuin ei sairastu itse. Sitä taas pyrimme välttämään lähes täydellisellä eristäytymisellä kotiimme. Vielä pari viikkoa sitten kävimme lauantaisin kaupungilla visusti ihmisruuhkia välttäen, mutta nyt ei enää sitäkään. Ruotsin tilanteen huononominen näyttää väistämättömältä. Siellä ystäväpiiriin kuuluvia on s...

Myytävänä kananlihapullia ja nuudeleita Omien poikalasteni ollessa kouluikäisiä meillä oli usein eteisessä ylihypittävinä seitsemän paria sen ajan hittikenkiä, ylipehmeitä löpsylenkkareita. Se tarkoitti myös, että piti laatia yksityiskohtaiset vessan käyttösäännöt ja ripustaa ne pytyn taakse seinälle. Viimeiselle riville kirjoitin "Kyllä, tämä koskee myös sinua." En suinkaan itse ollut keksinyt moista ohjeen terästystä, vaan kopioin idean ETYJ:n Pristinan konttorin vessan seinältä heti sodan loputtua syksyllä 1999.  Siellä kävijät olivat taatusti täysi-ikäisiä, mutta silti oli pitänyt mennä tiukkaan ohjeistukseen, jotta vaikeissa oloissa töitä tekevät eivät joutuisi oman työnsä ohella harjaamaan pyttyjä kollegoidensa jäljiltä. Oman käyttäytymisen ja sen seurausten arvioiminen kun ei suju kaikilta, vaikka muuten voisikin olla jonkin alan huippuekspertti. Eilen kotiimme tuli uudet ohjeet. Alakerrassa mitataan kaikilta kuume ja jos se on koholla, ohjataan lääkärintarkas...

Me olemme nyt täällä Indonesiassa edelleen, niin kuin pitikin. Olin koko alkuvuoden pohtinut, joko on aika tilata liput Suomeen. Pari kertaa kävin googlailemassa lippujen hintoja jo helmikuussa, kun paha vatsainfektio muistutti täällä asumisen riskeistä. Suomeen paluu välähti mielessä seuraavan kerran, kun koronaepidemian ja matkustusrajoitusten edetessä joitain lasten kanssa täällä asuvia lähti Suomeen pari viikkoa sitten. Olemme täällä siinä mielessä omillamme, ettei meitä kotiuteta ellemme itse lähde. Vaikka olemmekin jo pari kertaa harkinneet uudelleen täällä oloamme, niin päätimme taas pysyä yhdessä kun kerran yhdessä tänne lähdimme. Puoliso työskentelee suuressa indonesialaisessa monialayrityksessä, joka pyörittää paperiteollisuutta, sairaaloita ja vaikka mitä. Hänellä on nyt tekemistä omalta osaltaan olla ohjeistamassa ja toimeenpanemassa tilanteen edetessä muuttuvia määräyksiä. Hänen työnsä avaa myös oivan kurkistusaukon Indonesiaan, kuinka organisaatiot toimivat ja miten s...

Indonesiaan lähtiessäni puolitoista vuotta sitten tapasin viimeisessä työpalaverissa resilienssiin syvällisesti perehtyneen asiantuntijan. Aamukahvin äärellä pohdimme eri alojen johtojärjestelmiä. Mietin kuinka Ruotsissa koululaitos ja poliisi ovat pitkään kohdanneet vaikeuksia täyttää tehtävänsä. Keskustelukumppanini arvioi, että tilanne johtuu ylhäältäpäin tulevan ohjauksen hataruudesta. Silloin en vielä ymmärtänyt, miten heikossa tilanteessa Suomen poliisi on, enkä vieläkään hahmota, miten on pystytty pyörittämään huumekauppaa, suojelemaan rikollisia ja saamaan jopa poliisit valehtelemaan oikeudessa. Oli kyse sitten heikosta tai vahvasta ylhäältä ohjauksesta, huumepoliisin työtä ei ohjannut tarve estää rikollisuutta vaan tarve turvata johtajan ja hänen rikolliskumppaneiden oma huumebisnes. Tärkein anti keskustelusta oli havahtuminen siihen, miten harvoin tarve ohjaa päätöksentekoa. Usein liikutaan jälkijättöisesti, katsotaan missä on rahaa, ja siirretään resursseja sinne. Tarpei...

Koronavirusepidemia ei siis rukouksista huolimatta ohittanut Indonesiaa.  Vaikka viralliset luvut eivät ole hälyttäviä, sairauteen on jo kuollut monia, heistä pikkulapsia ainakin kaksi. Maan sisällä tartuntoja on nyt havaittu päivittäin lisääntyvään tahtiin,  lisäksi muutamia Indonesiasta poistuneita tulleita on Singaporessa ja Australiassa todettu viruksen kantajiksi. Kuumeita on mitattu monissa kouluissa ja työpaikoilla jo pari kuukautta, hallitus on varustanut sairaaloita ottamaan vastaan koronapotilaita, ja matkustusrajoituksia on päivitetty vastaamaan tautitilantetta. Itse käyttäydyn kuin tauti olisi jo täällä ja pyörisi ympäristössä, ja niinhän se varmaan tekeekin. Käsidesin ja hengityssuojainten käyttö on täällä tarpeen ilman koronaakin, siksi ei tunnu mitenkään oudolta suojautua. Singapore on ilmoittanut, että se testaa kaikki Indonesiasta tulevat ilmaiseksi, mutta hoitonsa saa jokainen maksaa itse, jos on viruksen kantaja. Eli sinne hengityssuoja naamalla ja luott...

Indonesia on loistanut covid19-viruksen leviämiskartoilla valkoisena läikkänä.  Ei varmistettuja tapauksia, vaikka useampikin täällä reissannut turisti ja työmatkalainen on kotiin palattuaan huomattu viruksen kantajaksi. Viime viikolla 37-vuotias mies kuoli keuhkokuumeeseen, ei ollut koronavirus, vaan sikainfluenssa. Tänään tilanne näyttää muuttuneen, täältä kotimaahansa palanneen viruksen kantajan lähipiiriin on sittenkin tauti tarttunut. Olisihan se niin mukava, jos juuri Indonesia säästyisi virukselta.  Ei sitä kyllä ole testattukaan. Jos on testattu, näytteitä on kuljetettu pitkiä matkoja Jakartaan, siihen ainoaan covid19-viruksen testaukseen valtuutettuun laboratorioon. Kolmenkymmenen asteen lämpötila ei ole muuallakaan maailmassa se ilmanala, joka suosii virustautien leviämistä, niin miksei kylmässä hyvin voiva koronaviruskin voisi nuupahtaa täällä. Jos virus ei kestä matkaa laboratorioon, niin ehkei se pärjää muutenkaan näissä oloissa. Olen kuitenkin joutunut mie...