Vähemmistöjä koronan kourissa


Vähemmistöjen alttius saada koronavirustartunta on aihe, joka näyttää pulpahtavan pintaan vähän joka puolella. Ensin olivat Kiinaan päin kallellaan olevat epäilyksen aiheina, sitten Italian reissaajat, tarkemmin laskettelijat ja heistä vielä after ski -puoleen erikoistuneet. Sitten heräsi huoli naisten päivän konserttiin osallistuneista, seuraavaksi sipoolaisista, häihin kutsutuista ja mahdollisesti kuokkineista. Onneton kohtalo oli myös sillä vähemmistöllä, joka ei huomannut, että hiihtokisat Vuokatilla oli peruutettu jostain merkillisestä syystä. Iltabileitä ei oltu huomattu peruuttaa, joten sinne sitten ja seuraavalla viikolla sairaalaan.

Singaporessa on hienosta alkuasetelmasta huolimatta sorruttu unohtamaan ahtaissa parakeissa asuvat vierastyöläiset oman onnensa nojaan. Jo muutama viikko sitten maalailin dystopiaa, miten epidemia riehuisi omasta ikkunastani näkyvässä raksamiesten parakissa. Singaporessa ei siis olisi pitänyt olla mitään syytä  olla arvaamatta, mihin laiminlyönnit johtavat, kuten ei Suomessakaan, jossa - yllätys, yllätys - virus leviää rakennuksilla ja vastaanottokeskuksessa, josta käydään raksatöissä.

Suomessa ja Ruotsissa tietyt maahanmuuttajataustaiset ryhmät ovat yliedustettuina tartunnan saajissa.  Molemmissa maissa on havaittu somalien sairastuvan muita useammin viruksen vuoksi, ruotsinsuomalaiset ovat taas vaaravyöhykkeessä Ruotsissa. Jälkimmäisen perusteella ei voi ajatella, että selitys olisi geneettinen. Nimittäin Suomessa kuolee suomalaisia koronavirukseen vähemmän kuin ruotsalaisia Ruotsissa, missä taas suomalaisuus on riskitekijä sairastua vakavasti ja kuolla. Kannattaa siis kuulua enemmistöön eikä vähemmistöön.

Mutta väliä on myös sillä, miten informoidaan. Ruotsissa ei tiedotustilaisuuksissa ole puhuttu selkokieltä koko kansalle, vaan harhailevakatseinen valtionepidemiologi on selittänyt käyriä, laaksoja ja tasankoja, jotka viikonlopun aikaan näyttävät lupaavilta, torstai on sitten aina paha päivä.

Kriisitilanteissa ohjeiden pitää olla selkeitä, yksiselitteisiä ja sellaisia, että niitä on mahdollista noudattaa. Virallinen tiedotus ei tavoita kaikkia, silläkin on merkitystä ketkä ovat yhteisöjen epävirallisia vaikuttajia. Suomessa hallitus valjasti sosiaalisen median vaikuttajia levittämään sanomaansa. Indonesiassa taas Kitabisa-joukkorahoitusalusta kerää huomattavia summia hyväntekeväisyyteen, jolla kansaa autetaan pandemian aiheuttamassa kriisissä.

Sen olen ehtinyt huomata, että koronavirusepidemia kohdalle sattuessaan on arvaamattomuudessaan tasa-arvoisesti kaikkiin ihmisryhmiin iskevä, mutta toisten on helpompi pysyä suojassa. Kaikkialla terveydenhoidossa työskentelevät ovat vaarassa sairastua. Kuulostaa rohkealta ensialkuun, kun joku löysää rajoituksia kohdallaan, avautuu, lähtee liikkeelle.  Mutta harva osaa sairastaa niin, ettei sairaus vaarantaisi omien läheisten ja hoitohenkilökunnan terveyttä.

Nyt täällä Indonesiassa kuuluu Balilta ikäviä tietoja. Joissain yhteisöissä on isoja tartuntaryväksiä, kun jostain muualta takaisin kotikyläänsä palannut on tuonut taudin mukanaan. Siitä opimme, että vaikka kuinka luulisi olevansa terve, kontakteja on jokaisen edelleen rajoitettava. Kun on vaikea tietää, olisiko sittenkin itse se oireeton supertartuttaja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaarallinen suhde

Eristäytyneen yhteydenpitoa

Perinteinen joulupostaus