Koronan mahti

Indonesian koronavirustilanne on saavuttanut vihdoin Helsingin Sanomat, kovin ohkaisin tiedoin vain ollaan liikkeellä. Tilanne on päällä ja kaikkein kurjinta on tietoisuus, että täällä koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen kuolee huomattavasti varmemmin kuin monissa muissa maissa. Se olisi mielestäni ollut se uutinen, joka Suomeen olisi pitänyt kertoa. Kriisitietoisuutta on ollut, mutta muutamaa ostospaniikkia lukuunottamatta isompia ylilyöntejä ei ole tapahtunut. Täällä ei myöskään olla oltu koko odotusaikaa toimettomia. Kouluihin tammikuussa joululomalta palaavia ohjattiin jo karanteeniin, ja jotkut tehtaat eivät ole huolineet vierailijoita ainakaan yli kuukauteen.

Joudun käymään terveydenhoidon yksikössä helmikuun alkupuolella. Maan tapaan henkilökunnalla ja monilla asiakkailla oli hengityssuojat naamallaan.  Itsekin siirryin täydeltä tuolirivistöltä sille puolelle, jossa ei ollut kuin muutama muu lisäkseni. Jo silloin aistin, kuinka monet katselivat toisiaan odotusaulan tungoksessa hieman epäillen. Nyt viime viikkoina on tuntunut, että minua eurooppalaisen näköistä katsotaan ehkä vielä muita epäluuloisemmin, eihän otsassani lue, että tulin tänne puoli vuotta sitten. Omassa asuintalossamme asuu paljon kansainvälistä väkeä, monet ovat matkustaneet Euroopasta aivan äskettäin. Kävin vielä viime viikolla uima-altaalla, mutta kun huomasin juuri näiden vasta maahan tulleiden viettävän siellä aikaansa, palasin takaisin asuntomme suojaan. Näinkin tämä koronaihmiskoe on kohdallani toiminut.

Toistaiseksi vielä kaikki hyvin. Suomeen palaaminen ei ole kuulunut keinovalikoimaan tässä kriisinhallinnassa. Minulla on koti Suomessa, mutta ei kotipaikkaa. Jos jonnekin palaisin, se olisi Ruotsi, mutta vuokralaisemme asuvat kodissamme vielä kesäkuun loppuun asti. Ruotsin tilanne koronan leviämisen suhteen on vielä synkempi kuin Suomen, jonka virallisiin lukuihin uskon yhtä vähän kuin kuin täkäläisiin tilastoihin. Ruotsin lähetystö on pitänyt ahkerasti yhteyttä, he myös totesivat, että voi olla tässä tilanteessa myös parempi olla matkustamatta yhtään minnekään. Eniten pelkäänkin minun tuurillani saavani koneesta istumapaikan jonkun supertartuttajan vierestä. Pysymällä kotona  yritän olla lisäämättä terveydenhoidon kuormitusta omalta osaltani sekä siellä että täällä.

Täällä on jo luvattu ottaa vastaan kansainvälistä apua, tottakai. Toivon, että kun Kiinassa tilanne ollaan saamassa hallintaan, he pakkaavat hengityskonekapasiteettinsa ja asiantuntijansa lentokoneeseen ja lähtevät auttamaan Indonesiaa.  Jo nyt on nyt ryhdytty näkyviin hidastustoimiin, kauppakeskuksia, ruokatoreja, katuja ja urheilupaikkoja desinfioidaan, julkisen liikenteen tiloissa yritetään pitää etäisyyttä. Pikkuhiljaa myös yritykset siirtävät työntekijöitä etätöihin. Vaikka poliitikot täällä ovat hitaita, on ihmisillä ollut pitkään jo ymmärrys, että koronavirus voi pian lähteä leviämään. Informaatiota ei ole tullut paljoa, mutta  yleistä sensuuria ei täällä ole. Sain omasta verkostostani tiedon kuolemaan johtaneesta tartunnasta lähialueella vain päivän aikaisemmin kuin tieto ilmestyi paikalliseen englanninkieliseen lehteen. Kotiapulainen kertoi asuvansa alueella, jossa on tartuntoja, samoista tapauksista oli jo ollut tietoa myös mediassa. Sovimme oitis, että hän saa nyt palkkansa ilman että tulee töihin.

Jos jotain on täällä asuessaan ymmärtänyt, niin on tajunnut uskontojen suuren merkityksen ihmisten elämässä. Uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen ei tarkoita kirkollisveron maksua ja hautaan siunaamista sen päätteeksi, vaan jatkuvaa kokoontumista rukoilemaan ja ylistämään. Uskonnollisten yhteisöjen juhlat, pyhiinvaellukset ja muut kokoontumiset ovat merkittävä tartuntavaaran aiheuttaja täälläkin. Presidentti kielsi tälle viikolle  suunnitellun kansainvälisen muslimien kokoontumisen Surabayassa, kun järjestäjät eivät itse ymmärtäneet peruuttaa tapahtumaa. Piispan virkaanastujaisia ei peruutettu, vaan kuviteltiin virustartuntojen torjumiseksi riittävän, kun mittaa lämmöt osanottajilta ja käyttää käsidesiä.  Buddhalaiset sentään rajoittivat oman tulevan viikonlopun seremoniansa osallistujien määrän kymmeneen.

Tässä valossa maan johdon ensimmäinen reaktio koronaviruksen aiheuttamaan vaaraan oli huonosti harkittu. Käskeä nyt ihmisiä rukoilemaan! Aivan kuin kehottaja olisi kuvitellut täälläkin rukouksen olevan yksityinen unensaamisrituaali  iltapesun, -pusun ja -pisun ohella. Näillä kulmilla rukoilemaan kokoonnutaan yhteiseen tilaan, sitä ennen muslimit vielä peseytyvät yhteisissä pesupaikoissa. Kokemukseni mukaan mushollojen viereisissä vessoissa on aina vettä lattialla ja harvoin oikeasti siistiä. Kristillisissä kirkoissa jaetaan ehtoollista samasta kupista. Uskonnolliset yhteisöt ovat nyt terästäytyneet, on tullut fatwa ja ehtoollisohjeita, mutta minkä teet, kun maito on jo pöydällä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

7. päivä, paluu arkeen

Perinteinen joulupostaus

Joulukuun kuudennen jälkimietteitä