Vankeina paratiisissa

Uusi vuosi alkoi odotetulla vierailulla, poika perheineen valaisi arkeamme parin viikon ajan. Indonesia näytti taas yllättävät puolensa jo heti vierailun alussa. Kun aamulla olisi pitänyt lähteä kentälle vastaan, autonkuljettaja viestitti, että hänen kotinsa on tulvan vallassa ja hän ei veden saartamana pääse töihin. Meille asti tulva ei yltänyt, vaikka tiedot lentokentälle vievän tien jäämisestä veden alle aiheuttivatkin huolta. Retkeily Jakartassa jäi siis vähäiseksi, kävimme vain yhtenä päivänä tutustumassa vedenalaiseen elämään Seaworldissa sekä syömässä suosikkipaikassamme Cafe Bataviassa. Mutta kuusivuotias bonusvunukkamme nautti. Kun lähtiessä kysyimme mikä oli hienointa, niin uima-altaan näkeminen ensi kertaa. Talomme uima-altaan käyttöaste kohosi moninkertaiseksi, kun vedessä piti polskia tuntikaupalla pari kertaa päivässä. Retkeilimme maaseudulla Jakartan lähistöllä. Tässä omassa piirikunnassamme on matkailukohteina  vedellä täyttyneitä kivilouhoksia, jotka eivät ...

Taas murhayrityksen kohteena Tarkoituksenani oli pysyä ihan vain kavereina, mieluiten etäisinä hyvänpäiväntuttuina. Suhteestamme ei kuitenkaan tulisi pitemmän päälle mitään vaan ennen pitkää eroaisimme järkisyiden pakottamina. Huomaan kuitenkin, että suhteemme on syventynyt kuin varkain. Mitä paremmin perehdyn tämän eksoottisen jättiläisen alkuun niin vieraalta, jopa vaaralliselta tuntuneeseen oikuttelevaan luonteeseen, sitä vankemmin joudun hurmaajani näkymättömien pihtien pitelemäksi. Alkuun oletin, että suhteemme säilyy pinnallisella tasolla. Uskottelin itselleni, etten edes aio sopeutua uuden tuttavuuden kulttuurisiin ja muihin erityispiirteisiin. Jouduimme kuitenkin melko pienissäkin asioissa mittailemaan, kumpi meistä määrää. Tottakai hävisin mittelöt, eihän minulla, muualta tulleella, eksyneellä, ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua kaikkiin kummallisuuksiin, mitä eteen tuli. Usein tunsin olevani uuden kumppanini oikkujen riepoteltavana, jouduin miettimään askeleeni ja ...

Lähtiessämme Indonesiaan olin jokseenkin varma, että ryhdymme paikallisille tavoille ja palkkaamme kotiapulaisen huushollin pitoon. Melkein vuosi ehti mennä, ennen kuin suunnitelma toteutui. Alkuun halusin saada talon omille jäljilleni, samalla huomasin, ettei imurointi ja pölyjen pyyhkiminen silloin tällöin suomalaiseen tapaan riittänyt alkuunkaan. Toisaalta mopin kanssa heiluminen oli hyvää hyötyliikuntaa ja tiesinpähän kenelle valittaa, jos siivouksen taso ei mielestäni riitä. Ehdin kuluttaa melkein kaksi huonolaatuista mikrokuitumoppia riekaleiksi oman siivousvuoroni aikana. Suur-Jakartan likainen ulkoilma pyrkii sisälle ja laskeutuu harmaaksi kerrokseksi pinnoille. Ensimmäisten kuukausien asunnossamme gekkojen jätökset lisäsivät siivouksen tarvetta. Nyt tornitalossa vain korkealle katonrajaan verkkojaan kutovat hämähäkit ja silloin tällöin kotiimme eksyvät ja pian lentonsa pään kohtaavat hyttyset ovat uskaltaneet sisälle asti. Pari pientä gekkoa on taidettu alkoaikoina havaita...

Ramadanin päättyessä kesäkuun alussa Indonesiassa oli pitkä vapaa, jolloin arviolta 50 miljoonaa ihmistä matkusti kotipaikkakunnalleen sukulaisten luo. Myös me maahanmuuttajat osallistuimme tapahtumaan, lähdimme Jaavan toiselle puolelle Yogyakartaan. Saimme paikallisilta paljon sympatiaa, kun kerroimme olevamme "mudikilla" emmekä oikeasti olleet turisteja vaan Indonesian asukkaita. Perillä huomasimme olleemme loman tarpeessa. Ihanan rauhallinen Hyatt Regency tarjosi mahdollisuuden vain levätä ja syödä hyvin. Satumaisen kauniilta uima-allasalueelta löysimme aina vapaan aurinkotuolirivin, johon saattoi unohtaa itsensä tuntikausiksi seuraamaan elämää ympärillä ja taisi yksi kirjakin päätyä luetuksi. Yogyakartan ihmeellisyyksiin kuului, että siellä saattoi kävellä. Jakartassa eivät kävele kuin köyhät ja jotkut erehtyneet turistit, koska ilmanlaatu on hengittämiseen soveltumaton, jalkakäytävät loppuvat yhtäkkiä, ovat reikäisiä tai niitä ei vain ole. Kummallisesti tähänkin ...

Olin jo lähtiessäni päättänyt, että aion opiskella paikallisen kielen kotiintuomisiksi tältä reissulta. Ensimmäiset kuukaudet menivät kuitenkin etupäässä gekkojahdissa ja hiiriä säikkyessä, sitten tuli muutto ja uuteen asuinpaikkaan totuttelu. Vaikka kieltä vähän tarttuikin matkaan, eteneminen kieliopinnoissa oli hidasta. Vauhti kiihtyi vasta kevään supervaalien aikaan. Kiinnostukseni politiikkaan on saanut minut ennenkin oppimaan kieliä. Viikko sateisessa Las Palmasissa Arafatin kuoleman aikaan kasvatti aikoinaan tehokkaasti espanjan sanavarastoani. Täällä vaalituloksen julkistaminen kuukauden odottelun jälkeen tiedettiin jo etukäteen tunteita herättäväksi tapahtumaksi. Tulosten julkistaminen johti mielenosoituksiin, joita näytettiin suorana lähetyksenä ympäri vuorokauden. Kuolonuhreilta ei vältytty, mikä tuntui jokseenkin turhalta. Mielenosoittajilla ei ollut laajaa kansan kannatusta, kyse oli pettymyksen ilmauksesta, joka riistäytyi käsistä. Nyt kilpakuppanukset ovat jo tava...

Viime vaalien aikana Indonesiassa kuoli viimeisimpien laskujen mukaan 500 vaalivirkailijaa. Nyt on selvitetty, että eniten kuoli 50-70 vuotiaita, ja taustalla oli useimmiten joku sairaus, kuten sydänvika, diabetes tai astma.  Vaalivirkailijoiden terveydentilan arviointi perustui heidän omaan ilmoitukseensa, ja kukapa ei nyt töitä hakiessa olisi ainakin lähes terve. Työn raskaus tuli varmaan yllätyksenä;  vaikeinta vaalityössä on stressi, joka kasaantuu siihen yhteen päivään. Terveysasioita tulee esille paikallisissa uutisissa usein. Kotirouvien keskuudessa riehuu HIV-epidemia. Joidenkin arvioiden mukaan myös kolmasosa Jakartan prostituoiduista on HIV-positiivisia. Uutispimentoon on jäänyt, mikä on se linkki näiden kahden naisryhmän välillä . Noin 50 000 indonesialaista saa HIV-tartunnan vuosittain ja noin 40 000 kuolee AIDSiin liittyviin sairauksiin. Siitä johtuen ja muutenkin tuberkuloosia on liikkeellä. Hyttyset levittävät dengue-kuumetta, joka on etenkin lapsille vaaral...

Pääsiäisen aikaan kävimme uskontojen välistä dialogia. Jakartassa katedraali ja moskeija sijaitsevat toisiaan vastapäätä saman kadun varrella, samoilla parkkipaikoilla seisovat välin muslimien, välin kristittyjen autot. Ensimmäisen kerran yritimme vierailla pyhätöissä pitkänäperjantaina. Se oli huono valinta, liikenne oli tukossa, kun kristityt tungeksivat pitkänperjantain messuun ja muslimit perjantairukouksiin. Meidät käännytettiin jo pelkän ulkonäön perusteella katedraalilta, sisälle pääsivät vain ennalta kirkonmenoihin ilmoittautuneet. Maanantaina yritimme uudelleen, vaikka sunnuntain Sri Lankan isku aiheutti keskustelun uskonnollisten kohteiden turvallisuudesta.  Kostoisku on mahdollinen myös täällä, sekä jyrkkää ideologiaa että valmiutta käyttää silmitöntä väkivaltaa löytyy ääripiireistä. Turvallisuustoimet täällä ovat systemaattisia ja näkyviä, jokaisen ostoskeskuksen ovella on vartija ja metallinpaljastin, hotelleihin mennessä skannataan kaikki tavarat. Luotimme turvato...