Uuden kielen opiskelu HBO-menetelmällä



Olin jo lähtiessäni päättänyt, että aion opiskella paikallisen kielen kotiintuomisiksi tältä reissulta. Ensimmäiset kuukaudet menivät kuitenkin etupäässä gekkojahdissa ja hiiriä säikkyessä, sitten tuli muutto ja uuteen asuinpaikkaan totuttelu. Vaikka kieltä vähän tarttuikin matkaan, eteneminen kieliopinnoissa oli hidasta. Vauhti kiihtyi vasta kevään supervaalien aikaan. Kiinnostukseni politiikkaan on saanut minut ennenkin oppimaan kieliä. Viikko sateisessa Las Palmasissa Arafatin kuoleman aikaan kasvatti aikoinaan tehokkaasti espanjan sanavarastoani.

Täällä vaalituloksen julkistaminen kuukauden odottelun jälkeen tiedettiin jo etukäteen tunteita herättäväksi tapahtumaksi. Tulosten julkistaminen johti mielenosoituksiin, joita näytettiin suorana lähetyksenä ympäri vuorokauden. Kuolonuhreilta ei vältytty, mikä tuntui jokseenkin turhalta. Mielenosoittajilla ei ollut laajaa kansan kannatusta, kyse oli pettymyksen ilmauksesta, joka riistäytyi käsistä. Nyt kilpakuppanukset ovat jo tavanneet, paiskanneet kättä ja ajelleet yhdessä metrolla samanvärisissä paidoissa, minkä pitäisi saada myös kansan yhtenäistymään.

Seuratessani mielenosoituksia, uutisia ja keskusteluja monilta kanavilta minäkin turhauduin, kun en ymmärtänyt mitä asiasta kerrotaan. Aloin ensin kääntää googlen kääntäjällä uutisten alalaidan tekstejä. Seuraavaksi aloin katsoa elokuvia. Välittämättä siitä, pysynkö juonessa mukana, käänsin sanoja niin paljon kuin ehdin. Muutaman viikon kuluttua huomasin, että kun alussa rivin jokainen sana oli tuntematon, niin nyt saattoi vain pari tai parhaimmillaan yksi sana olla kääntämisen tarpeessa.

Olin ostanut jo tänne saapuessani pari pientä kirjasta, joissa oli keskustelusanastoa. Kertailin niitä ja googlen kääntäjän sanalistoja. Nauhoitin myös sanalistoja kuunneltavaksi kotitöiden ääressä ja jopa kuntosalilla crosstraineria polkiessa. Läheisestä kirjakaupasta löysin myös pari opiskelijoille suunnattua tekstiopasta, joiden avulla olen kasvattanut sanavarastoa. Etenkin ympäristöä käsittelevät tekstit ovat olleet sekä sisällöltään että sanastoltaan opettavaisia.

En vieläkään osaa puhua tätä Indonesian virallista kieltä, mutta jo se, että ymmärtää kyltit ja opasteet ympärillään, tekee elämästä helpompaa. Kielikurssille menemistä en ole enää suunnitellut, ne ovat kaukana asuinpaikastani, enkä välttämättä tarvitse sitä perussanastoa, jota jokapäiväisessä elämässä tarvitaan. Pikemminkin haluan oppia sanastoa, jonka avulla voin lukea monenlaisia tekstejä. Sitä paitsi arkisanastoa oppii pakostikin, kun katsoo kaikki ei-väkivaltaiset elokuvat, joita kanavilta tulee.

Suosikkejani elokuvista ovat olleet Tully, - että on osattukin loistavasti kuvata vauva-aika ja dissosiaatiohäiriönä ilmenevä synnytyksen jälkeinen masennus (anteeksi juonipaljastus) -, ja dokumentaarinen Jane Fonda in five acts, - että voivatkin kaikki naiset painiskella samanlaisten asioiden kanssa ennen kuin ennemmin tai myöhemmin ymmärtävät itsenäistyä. Monta muuta elokuvaakin on tullut katsottua, useat kahteen kertaan. Elokuvilla olen myös paikannut puutteita yleissivistyksessä, esimerkiksi Watergate-skandaalin vaiheet on tullut opiskeltua. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö tuntuu olevan tämän hetken kuuma aihe, sekä Paterno, Doubt että The Tale kertovat samaa tarinaa eri ympäristöissä.
Kielen opiskelussa olen siis jossain auttavan tason keskivaiheilla, mutta jo niin pitkällä, että olen ostanut ensimmäiset kirjat luettavaksi paikallisella kielellä. Toinen kirja, johon en ole vielä tarttunut, käsittelee Indonesian vaalijärjestelmää. Kevyesti etenevää feng shui-opasta olen jo usean kappaleen verran sanakirjan kanssa tavannut. Samalla kun kielitaito paranee saan elämääni tasapainoa ja harmoniaa.

Kommentit

  1. Tuollainen menetelmä onkin itselleni ihan uusi. Mutta olen samaa mieltä, että paikallisen kielen osaaminen on aina vain hyvä juttu. Itsellä on edessä muutto espanjankieliseen maahan, joten tarkoituksena olisi käydä jonkunlainen kielikurssi ennen lähtöä. Elokuvien ja sarjojen katsominen kyseisellä kielellä on todella opettavaista myös.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista, Sari! Nyt Indonesia on jo mennyttä aikaa, tulimme pari viikkoa sitten takaisin Suomeen. Kielitaito ehti kehittyä paljon kahdessa vuodessa siitä, kun aloin opiskella. Paikallisten puhetapa on siellä niin vaihteleva, että kuullun ymmärtäminen on edelleen vaikeata, samoin indonesialaisten elokuvien seuraaminen, mutta teksteistä ymmärrän jo reilusti yli puolet. Asioidessani kaupoissa sain loppuaikoina jatkuvasti palautetta, miten hyvin osaan puhua kieltä. Kunpa saisin HBO:n näkymään indonesialaisilla teksteillä täällä Suomessa, niin voisin jatkaa opiskelua!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentoi kernaasti!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Perinteinen joulupostaus

Vaarallinen suhde

Kenen joukoissa seisot?